ayana_profiilikuva2018

Ayana Palander (Japanin Koordinaatio Ayanan perustaja)

Olen japanilainen nainen, joka asuu Jyväskylässä. Muutin vuonna 2011 Suomeen ja Jyväskylän yliopiston suomenkielisessa maisteriohjelmassa opiskelin taidekasvatusta. Samalla aloin toimia freelancer-toimittajana, -koordinaattorina, -matkaoppaana ja -kääntäjänä Suomen ja Japanin välillä. Vuoden 2016 keväällä suoritin FM-tutkinnon ja saman tien ryhdyin yrittäjäksi kehittääkseni erikoisalani toimintaa.

1984 Synnyin Okayamassa ja kasvoin Osakassa sekä Kobessa.

2002 Aloin opiskella Osakan yliopiston humanististen tieteiden ja taiteiden tiedekunnassa.

2006 Opiskelin Teknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto yliopiston) arkkitehtuurin laitoksessa.

2009 Valmistuin Osakan yliopistosta (FM).
Työskentelin aikakauslehtien toimittajana ja julkaisusuunnittelijana kustannusosakeyhtiöissä Tokiossa.

2011 Muutin Jyväskylään ja aloin opiskella taidekasvatusta Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan maisteriohjelmassa. Aloin myös toiminnan freelancer-toimittajana.

2013 Tulin Japanin merkittävän nettilehden All Aboutin Suomi-aiheen artikkeleiden päätoimittajaksi.

2016 Valmistuin Jyväskylän yliopistosta (FM / vuoden 2016 promootion primamaisteri).
Rekisteröidyin yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi ja laajensin toimialaani (ks. Business-sivu!)




AYANAn Q&A

- Miksi aloin kiinnostua Suomesta?

Minun pitkäaikainen harrastukseni on alttoviulun soittaminen orkesterissa, ja kiinnitin huomiota ensimmäistä kertaa elämässäni Suomeen, kun lukion orkesterissa harjoittelin Sibeliuksen toisen sinfonian. Sibeliuksen teosten abstrakti, mutta syvähenkinen maailma jotenkin viehätti lukiolaisena minua, ja Sibeliuksen musiikki sai minut kiinnostumaan hänen kotimaansa maisemista ja historiasta. Tuona aikana, rehellisesti sanottuna, en pitänyt ollenkaan englannin tai maailman historian tunteista, sillä uskoin pysyväni ikuisesti Japanissa astumatta kertaakaan ulkomaille. Kuitenkin joskus elämässämme tällainen pieni kohtaaminen voi luoda yllättävän käännekohdan. Lopulta lähdin matkustamaan Suomeen yksin ilman esitietoja, eikä minulla ollut edes opaskirjaa (ja itse asiassa silloin Suomi ei ollut vielä japanilaisten kuuma kohde). Muuan maalaisisäntä suostui ottamaan minut töihin tilalleen, ja hänen kanssa kävelin metsässä kuunnellen Sibeliuksen musiikkia, autoin maatilan tehtävissä ja saunoin sekä uin avannossa.

Suomi on siis ensimmäinen ulkomaani, joka opetti kokemattomalle minulle toiseen kulttuuriin tutustumisen iloja ja haasteita, ja siksi olen nykyisinkin Suomen ystävällinen puolustaja. Jos tuolloin konsertin ohjelma olisi ollut erilainen, saattaisin nyt asua toisen säveltäjän kotimaassa :)


-Mistä pidän ja en pidä Suomessa?

Mielestäni Suomen hyvä puoli on se, että voin elää helposti käyttämättä paljon aikaa, rahaa ja henkistä energiaani niihin asioihin, jotka vaivaavat tai rajoittavat riippumatonta elämääni. Esimerkiksi hanasta tuleva vesi on aina hyvää ja raikasta, eikä sitä tarvitse ostaa kaupasta. Kodissa on aina lämmin (Japanissa talvi on kyllä lämpimämpi, mutta sisälämpötila on täysin eri asia: joskus makuuhuoneessani oli jopa pakkasasteita herätessäni!), ja tiskatut astiat ja pyyhkeet tulevat heti kuivaksi. Mitä tulee ulkona liikkumiseen, naisetkin voivat käydä missä tahansa turvallisesti, voin ostaa kaukojunan liput jopa konduktööriltä junasta, ja aikuisetkin käyvät koulussa rohkeasti. Suomalaiset osaavat jakaa työelämän ja yksityiselämän luontevasti toimivaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi minua miellyttävät suomalaisten ominaispiirteet ja arvot: he ovat erittäin suvaitsevaisia ja joustavia. He näyttävät olevan vapaita sosiaalisesta hierarkiasta tai epäsuorasta kurista, ja aina arvostavat jokaisen omaa rauhaa ja valinnanvapautta.

Ehkä teille suomalaisille nämä kaikki ovat itsestään selviä asioita, mutta ne säästävät elämästäni aikaa ja energiaa, minkä ansiota nyt pystyn ihailemaan kauniista luontoa ja muotoilua, olemaan muille hyvin kiltti ja palvelualttius, ja keskittymään tehokkaasti omiin töihini.

Asiat, mistä en tykkää Suomessa ovat melko samoja asioita kuin muidenkin ulkomaalaisten kohdalla: salmiakki ja muut mustat syötävät, talven masentava pimeys, meluisat lokit ja hämmästyttävän pitkät jonot julkisiin palveluihin.


-Mitä opiskelin kouluissa ja minkälainen työkokemus minulla on?

Osakan yliopistossa opiskelin estetiikan laitoksessa ja erikoistuin Euroopan modernin designin ja -arkkitehtuurin historiaan. Erityisesti olin kiinnostunut puuarkkitehtuurista ja sen koulutuksesta, ja siksi päädyin opiskelemaan vuodeksi Teknillisen korkeakoulun puurakennukseen keskittyvässä ohjelmassa. Sivuaineena osallistuin communication-design –instituution poikkitieteellisiin hankkeisiin, jossa tutkitaan monipuolisesti siitä, miten kommunikaatiota kehitetään eri kulttuuristen, ammatillisten ja koulutuksellisten ihmisten välillä.

Osakan yliopistosta valmistuttuani muutin heti Tokioon ja aloin työskennellä toimittajana sekä julkaisusuunnittelijana keskikokoisessa kustantamossa, joka teki lähinnä matkaopaskirjoja ja matkailulehtiä. Matkustin paljon ympäri Japania haastatteluja varten. Toisaalta ulkomaiden opaskirjoja tehdäksemme tarvitsemme aina paikallisten media-koordinaattorien yhteistyötä. Varmaan heidän kanssaan yhteisprojektin kautta pikkuhiljaa mieleeni syntyi unelma, että itsekin toimisin joskus samalla tavoin Suomessa. Minulla ei ollut kuitenkaan suomen kielen taitoa eikä Suomeen liittyviä syviä tietoja. Siksi päätin palata Suomeen ensiksi opiskelijana, ja työajan jälkeen ahkeroin oppiakseni kieltä ja valmistauduin pääsykokeeseen.

Jyväskylän yliopistossa erikoistuin taidekasvatukseen humanistisen tiedekunnan suomenkielisessä laitoksessa ja sivuaineena opiskelin suomea toisena kielenä. Onneksi JYU:n suomen kielen opetuksen ohjelmistot olivat hyvin tehokkaita, ja niiden avulla saatoin kirjoittaa jopa graduni suomeksi. Gradussani oli tarkoitus selvittää Suomen yleisen saunan uudenlaisia merkityksiä ja mahdollisuuksia nyky-yhteiskunnassa tarkastelemalla 2010-luvulla rakennetun kahden omaperäisen yleisen saunan ideaa. Suomessa asuvana japanilaisena olen kiinnostunut siitä, että Suomen yleisen sauna-kulttuurin historia ja nykytilanne vaikuttavat samanlaiselta kuin Japanin sento-kylpylä-kulttuuri, jonka säilyttämisen toimintaan olen osallistunut Tokiossa. Tutkimuksessa siis pohdin myös Suomen yleisien saunojen ja Japanin sento-kylpylöiden mahdollisuuksia niiden väliseen vuorovaikutukseen. Voitte lukea koko tutkielmani tästä.

Opiskeluaikana työskentelin mm. oppaana Helsingissä japanilaisille suunnatussa matkatoimistossa. Vuodesta 2013 olen kirjoittanut vakituisesti Suomi-aiheisia artikkeleita yhteen Japanin suurimmista nettilehdistä, nimeltään All About, joka sisältää artikkeleita kaikenlaisista aiheista. Tämä on edistänyt uraani freelancer-toimittajana nopeasti: olen toistaiseksi saanut hauskoja työpyyntöjä kuten saamelaisen riekonmetsästäjän haastattelu, japaninkielisen kirjan julkaisu suomalaisesta tekstiilidesign-yrityksestä Kaunisteesta ja mäkihyppääjän Norkiaki Kasain dokumenttisarjan kuvaamisen koordinaatio. Näin ollen työalani on sattumalta laajennut, mutta minua aina jännittää ja innostaa, minkälainen on seuraava työpyyntö ja mitä uusia puolia Suomesta löydänkään!

 


-HOME-